Vuosilomiin liittyvät käsitteet, kuten lomakausi, lomanmääräytymisvuosi ja lomanmääräytymiskuukaudet, voivat hämätä. Kevät onkin hyvä hetki kerrata, mitä vuosilomista oikeastaan pitää tietää.

Näin lomapäivät kertyvät

Vuosiloman määräytymisperusteet löytyvät vuosilomalaista, mutta tarkennuksia voi löytyä myös työehtosopimuksista – ne kannattaa aina tarkistaa.

Lomapäivien kertyminen riippuu työsuhteen kestosta:

• Jos työsuhde on jatkunut yli vuoden 31.3. mennessä, lomaa kertyy 2,5 päivää jokaista täyttä kuukautta kohden (enintään 30 päivää vuodessa).
• Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, kertymä on 2 päivää kuukaudessa.

Lomanmääräytymisvuosi kestää huhtikuun alusta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun. Kuukauden katsotaan kerryttävän lomaa, jos siinä on vähintään 14 työpäivää.

Jos työntekijän tuntimäärät ovat niin pienet, ettei 14 päivää kuussa täyty, lasketaan lomakertymä toisin, silloin sovelletaan 35 tunnin ansaintasääntöä.

Täyttä vuosilomaa ansaitsevalla työntekijällä on oikeus viiden viikon vuosilomaan. Loma-asiat ei kuitenkaan ole pelkästään työntekijän vastuulla – työnantajan tehtävä on varmistaa, että lomat todella pidetään. Loman toteutuminen ei voi jäädä sen varaan, onko työntekijä aktiivinen asian suhteen vai ei.

Kuka päättää, milloin lomalle jäädään?

Loman ajankohdasta päättää työnantaja, mutta työntekijän toiveet tulee ottaa huomioon niin pitkälle kuin mahdollista.

Lainsäädäntö asettaa loman ajankohdalle raamit. Esimerkiksi pääosa vuosilomasta, yleensä neljä viikkoa, on annettava toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Jäljelle jäävä viikko, eli niin sanottu talviloma, annetaan lokakuun alun ja huhtikuun lopun väliselle ajalle.

Lomat tulisi pääsääntöisesti antaa yhtäjaksoisina. Kesäloman voi poikkeustapauksessa jakaa useampaan osaan, jos työtilanne sitä ehdottomasti vaatii. Mutta kuitenkin niin, että lomaa tulee antaa vuodessa yhtäjaksoisesti 12 päivää. Talvilomaa taas ei voi pilkkoa, mutta työntekijällä on mahdollisuus siirtää se pidettäväksi myöhemmin. Tietyissä tilanteissa lomien ajankohdasta voidaan siis sopia joustavasti työnantajan ja työntekijän kesken.

Loma on lomaa – myös kalenterissa

Loma ei ole vain merkintä työvuorolistassa tai HR-järjestelmässä – se on oikeasti tärkeä osa työhyvinvointia. Ja vaikka joskus voi tuntua, että loman suunnittelu muistuttaa shakkipeliä, jossa vastustajana on koko organisaation kesäaikataulu, on lopputuloksena yleensä virkeämpi ja motivoituneempi työntekijä. Siispä, suosittelemme suunnitelmaan lomat ajoissa ja muistamaan, että hyvin levännyt tiimi on usein myös tehokas tiimi.